Tämä on tie,
tämä on oikeus ja valo.
Mihin se vie?
Kotiin vai tyhjään taloon?
Minä pelkään Jumalaa,
vaikka totuuden tiedän
ja niin pelkään maailmaa
kun sinä olet siellä,
mutta heikkouteni,
syntini kiellän.
Kai tämä on loppu,
sivu viimeinen.
Se on väärin, niin väärin,
tää tuska ihmisen
ja pelko ikuisuuden.
Ehkä odotan vielä silloinkin,
kun meret on tuhkaa.
Maailma on niin helvetin pieni,
että sodatki on juhlaa.
Silloin vihdoin on oikeus
olla syntymättä.
Silloin vihdoin tajutaan
olla välittämättä.
Toivon et otteeni kadotan,
ettei kaikki olis turhaa,
koska jos vielä odotan
niin jonotan murhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti