Jossain tuolla

Olen tämän talon vanki.
Olen riepoteltu halki.
Kankeana kuin kanki.
Kuljen maailman loppuun.

Minä olen vain aave,
olen äänetön suru.
Itsetuhoinen aate
on kylvätty muhun.

Tää ei oo enää koti.
Ei äiti mua auta.
Kaikkeen vastataan:
"Painu vittuun jumalauta!"

En mä halua kuolla,
en aio luovuttaa.
Tavataan jossain tuolla,
mis on niin paljon parempaa.

Hei rakas äiti
vieläkö minut muistat?
Mulla on paha olla,
eikä elämä oikee luista.

Annan anteeks äiti,
kai viimein tajusit
et en pysty kaikkeen
tai olla mitä halusit.

Levolle painan pääni
alan nukkumaan.
Tavataan jossain tuolla
mis on niin paljon parempaa.