Neljä vuotta

Rikoin kauan sitten rajat
ei sieluni ole liaton,
mutta kun kuulin ne sanat
olin vihdoin nainen viaton.

Se oli neljä vuotta turhaan,
sä rakastitiko mua lainkaan,
sitä verrata voisi murhaan
mut se oli elämäni onnellisinta aikaa.

Se rata jatkui aurinkoon
seassa valojen ja puiden
jaoimme ilon ja ahdingon
mut olin vain vieras seassa muiden.

Mä haluan sano kiitos,
tää on nyt mitä on
ja viel tää kipu helpottaa.
Mä haluan sanoa anteeks,
mut nyt oon viaton
ja siks tää on niin paljon helpompaa.

Harvat

On toivoni tyhjä kaivo
jonka kaiku ei kauas kanna.
Loputon on naisen raivo
joka ei armoa anna.

Hän rakastaa loppuun asti,
hän näyttää pelastajalta
vaan liian raskaaksi kävi lasti
ja jalat pettivät alta.

Hän vain halusi olla vapaa,
nyt on mielensä armoilla
ja pahat henget ajaa takaa
ja on onni vain harvoilla.

Anteeksi

Olen pahoillani rakas,
en pysty enää,
en kestä enää,
en jaksa enää.
Valitsin saman tien
vaik' vaihtoehtoja oli monta,
siel ois ollu kaikkee hyvää,
nyt vain itkua loputonta.

Anteeksi et sut petin,
mä oon niin pahoillani,
anteeks antoo etin
nyt tyhjil sanoillani,
mutta vielä joskus
mä seison jaloillani
ja silloin sen sanot:
"Rakas, oon niin pahoillani"

Hän

Minä en ole paha ihminen
minä vain teen mitä täytyy
minä taistelen.
Tämä olkoon varoituksen ääni,
en ole oma itseni
ja sekaisin on pääni.

Miksi he lähtivät?
Voisiko joku kertoa
miksi rakkaani pettivät.
Haluan vain huutaa
Haluan repiä kaiken
Enkä enää osaa kai muuta
ja olen aivan eri nainen.

Kun lähden, ette huuda perään
Tämä olkoon varoituksen ääni
koska kun minä suljen silmäni,
Hän herää.

Painajaiset

Nämä painajaiset eivät lopu
ne alkavat uudestaan
pyörivät ja pyörivät

ja kuolen aina vain enemmän

Sinä et jaksa enää
Sinä haluat minut
sinun sanasi ovat vain
epämääräisiä kirjaimia
kaikkien valheittesi joukossa.

Minä olen koukussa
tähän itsekkääseen unelmaan
joka on ikuinen piina
käärmeen purema
Olen maailman lapsi
kaikkien surema

Ihminen

Minä olen Jumala, sinun pitäisi pelätä
mutta et halua, uskoa tai herätä.
Olen ihminen, sinun pitäisi pelätä
ja pelkäät koska olen samannäköinen.
Voin oikeasti koskettaa,
sitä pelkäät, voin oikeasti satuttaa.

Olen ihminen, voin nauraa Jumalalle
koska hän antaisi anteeksi
vaikka viiltäisin ranteesi
päästäisi pahankin taivaalle.

Koska olen ihminen
olen todellinen, olemme pahoja
ja meitä on kuin kaloja meressä,
on Jumala voimaton ihmisen edessä

laitoshoitoo

Minä olen nuori, maailman toivo
arpia, lääkkeitä, laitoshoitoo

En enää tunnista sua
en löydä syitä, miksi rakastua
ihmiseen joka ei tunne mua
alkaa valehtelu taidot harjaantua.

Minä kävelen pitkin seinää,
punaista viivaa
nään mitä muut ei nää,
sen mikä mua piinaa
pelottaa niin saatanasti,
joten tartun viinaan

4 päivää enää,
neljä vuotta myöhässä,
sillä ei ole mitään väliä,
vihdoin loppuu tää hälinä,
silloin seison suorana,
seison pää selvänä.

Minä olen nuori, maailman toivo
arpia, lääkkeitä, laitoshoitoo
Ja auta ei mikään
sehän kuuluu tähän ikään.