sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Neljä vuotta

Rikoin kauan sitten rajat
ei sieluni ole liaton,
mutta kun kuulin ne sanat
olin vihdoin nainen viaton.

Se oli neljä vuotta turhaan,
sä rakastitiko mua lainkaan,
sitä verrata voisi murhaan
mut se oli elämäni onnellisinta aikaa.

Se rata jatkui aurinkoon
seassa valojen ja puiden
jaoimme ilon ja ahdingon
mut olin vain vieras seassa muiden.

Mä haluan sano kiitos,
tää on nyt mitä on
ja viel tää kipu helpottaa.
Mä haluan sanoa anteeks,
mut nyt oon viaton
ja siks tää on niin paljon helpompaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti